Uusi rakkaus

Nimittäin yölenkit ♥ Tai minun yö alkaa lenkkejen suhteen jo yhdeksältä. Mutta kuitenkin. Ja ft. koiraraksu.

Oikeasti, olen kaksi yölenkkiä tässä toimittanut ja kummallakin kerralla minu kasvoilla on näkynyt harvinainen aito hymy. Aivan mahtavaa. Ei missään ketään (okei, ei täällä nyt yleensäkään ole). Kengät kastu, mutta ketäpä se nyt haittaisi. Tarmo tassuttelee balleriinana. Ja äsken, ei en pääse siitä vieläkään yli, jostain random rivarista kuului tielle asti Hetken maailma on tässä, josta en oo ikinä pitänyt, mutta nyt lauloin hiljaa mukana. Ja samalla musiikki loppui ja joku minulle luultavasti tuntematon henkilö alkoi hakkaa takaoveansta, että kiinnittäisin huomion. Aurinko heijasti kuitenkin ikkunan niin, etten nähnyt koputtelijaa. Ehkä se oli ihan hyvä, koska nyt saan elää epätietoisessa unimaailmassani.

Nyt on siis maailman paras hetki alkaa tehdä yhteiskuntaopin viimeistä aijemmin tekemättä jäänyttä projektia, joka menee aamun pikkutunneille, mutta se ei enää minua haittaa. Koska Kun tuntuu ettet jaksa, oot antanu jo kaiken ja Silmät kiinni ja monitorit huutamaan, ei oo mitään muuta kuultavaa. Hetken maailma on tässä.


Ihan kauheeta paskaa hei